Kaksi on muuttunut kolmeksi. Meidän elämään tupsahti tammikuussa minua vuoden vanhempi mies.
Juteltiin, ihastuttiin, rakastuttiin. Ja nyt olemme melkein 10 kuukautta kävelty samaa reittiä eteenpäin. Mimmo, kuten Juuso häntä kutsuu, asuu aika lähellä meitä ja on iso osa meidän elämää. Päivä päivältä, Juuso tykkää hänestä enemmän.
Muita muutoksia meidän elämässä on uusi koti. Vaihdoimme siis Laajalammen sisällä asuntoa. Juuso aloitti keväällä päivähoidon, joka on hänen "kuntoutustaan". No miten 2v.10kk ikäistä poikaa kuntoutetaan ja miksi? Juuso on pienessä ryhmäperhepäiväkodissa Laajalammella. Juuson ja muiden lapsien kanssa kokeillaan kielen käyttöä, jumpataan kieltä ja opetellaan sanoja leikkien ja laulujen avulla. Juuson puheenkehitys on viivästynyt, siksi Juusoa kuntoutetaan. Vaikka mitään vammaa ei hänellä olekaan. Lisäksi käymme puheterapiassa ja Juuso on toimintaterapiajonossa. Siistiä, eikös?
Meillä kävi melkein vuoden perhetyöntekijä ja perhetyö nyt loppui, koska sille ei enää ollut tarvetta. Koin jaksavani paremmin.
Juuso on fiksu parivuotias. Pituutta on varmaan se yli 93cm ja painoa reippaasti yli 14 kiloa.
Juuso on joka toinen viikonloppu isällään maalla, joka helpottaa kummasti minun jaksamista. Tuon päiväkodin lisäksi. Sosiaalinen, iloinen ja reipas lapsi. Menee muiden sekaan leikkimään. Mutta kielellinen tuotos on hieman outoa, eikä siksi kaikki lapset häntä ymmärrä. Hän puhuu hienosti pitkiä lauseita, viittoo käsillä mukana, mutta puhuu omaa kieltänsä.
No vuoteen mahtuu yhtä ja toista. Mukavia ja ikäviä asioita. Olen saanut uusia, ihania ihmisiä elämääni ja samalla menettänyt yhden. Perjantaina lähdemme Kimmon kanssa parhaan ystäväni hautajaisiin. Elämä silti meillä jatkaaa kulkuaan.
Hain tammikuussa alkavaan kouluun, toivottavasti pääsisin sinne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti